Toukohetki Juppalanlammella

Päätin poiketa toukokuisena päivänä yhdellä riihimäkeläisellä savenottolammella, Juppalanlammella. Siellä oli hyvin kesäistä, pajulintu lauleli rantapajukossa, oli siellä joukossa hippiäinenkin. Itse lammen rannassa etsin kutevia haukia. Niitä ei näkynyt. Heräsi mieleen kysymys lammen kalatilanteesta, sillä viime vuonna alueella todettiin kalakuolemia. Sammakoitakaan ei kurnutellut. Yllätyin kunkin iloisesti nähdessäni laulujoutsenpariskunnan aterioimassa lammella, pian veden ylle saapui lentelemään kalatiira iloisesti äännellen.

Laulujoutsenia näkee silloin tällöin Juppalanlammella.

Kalatiira lenteli lammen päällä

Rantaa hetken käveltyäni näin naarastelkän sukeltelemassa. Kohta sen seuraan laskeutui yllättäen myös koiras soidintamaan!

Naarastelkkä ja laulujoutsen

Soidintavat telkät

Linkki Juppalanlammelle: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Juppalanlampi&srs=EPSG%3A3067&y=6737917&x=378557&lang=fi

Miten mahtuu pieneen rytökasaan pieniä sieviä sieniä?

Tässä toissa viikonloppuna Martti-tonttu tutki mökillä sieniä. Oli sopivan sateinen ja harmaa päivä ja sienet villinä puskivat oksien ja runkojen pinnalle. Kas, kas! Tuossapa oiva rytökasa tuumi tonttu.

Rytökasaan!

Tonttu sukelsi rytökasan syvyyksiin. Silmät havaitsivat ensin männyn oksia oksia, joissa oli keltaisia pikkuruisia maljasieniä. Jotain kotelosieniin kuuluvia havukarvakoita.

Jokin havukarvakkalaji (Lachnellula sp.)

Kengän vieressä puski maasta männynkäpynahikas, joka on syötävä, mutta kovin pieni.

Männynkäpynahikas (Strobilurus stephanocystis)

Vähän siirryttyään alle aarin rytökasassa kohtasi tonttu hyllyviä vaaleita sieniä. Hytykköihin kuuluva loishytykkähän se siinä.

Loishytykkä (Tremella encephala)

Se on loinen verinahakalla. Tovin päästä löytyi myös muita hyytelösieniä: tipakoita lehtipuulla sekä havupuulla ja kenties koivuhytykkä tai mahdollisesti rustohytykkä.

Tipakkalaji (Dacrymyces sp.)

Tipakkalaji (Dacrymyces sp.) lehtipuulla

Kenties rustohytykkä (Exidia cartilaginea)

Tonttu käänsi vielä yhden sahatun rungonkappaleen. Siellä alla kasvoi rustokääpää.

Rustokääpä (Skeletocutis amorpha)

Rustokäävän pillipinnalla on lohenpunaista sävyä

Pienellä aarin alalla siis neljä hyytelösienilajia, männynneulasnahikas, karvakkalaji sekä rustokääpä. Siis nämä vain näkyviä itiöemiä. Muistakaahan, kun metsässä tai missä tahansa kuljette, niin sieniä on kaikkialla, ilman niitä näkymä olisi sangen erilainen, http://www.hyyfi.wordpress.com – sivulla lisää …