Vaaleista vaikutusta

Muutamat seikat ovat johdattaneet minut tänä vuonna siihen, että vaalit ovat raikastaneet kahdesti mieltäni. Keväällä autoin eduskuntavaaleissa ja tovi sitten olin ehdolla yliopistovaaleissa. Vaikka vaalit ovat ”vaatineet” hetkellistä muiden asioiden laittoa taka-alalle, niin ne ovat todella tuoneet voittoisina hyvän mielen pitkäksi aikaa. Vaalityö ei ole tuonut ”vain ” hyvää mieltä: se on tuonut Paljon enemmän.

Vaalityö on: avartanut näkemystäni etenkin ihmisistä sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista; tuonut rohkeutta puhua ihmisille kaduilla;  tutustuttanut mahtaviin ihmisiin, joista on tullut enemmän kuin vaaliajan kavereita; antanut positiivista feedbackia moniin elämän osa-alueisiin; tuonut yhteiskuntaan kuulumisen tunteeseen tiettyä syvyyttä; luonut tunteen suuren asian onnistuneesta tekemisestä; auttanut miettimään yhteiskunnan asioita ja opettanut yhteiskunnan asioista …

Onnistuneilla vaaleilla on pitkään kuvan kaltainen vaikutus mielialaan.

 

Poliittinen vaikuttaminen suppeassa merkityksessä on vain yksi tapa yhteiskunnan muuttamiseksi, ja sillä on omat huonot ja hyvät puolensa. Vaikuttaminen politiikan kautta nähdään usein hitaaksi ja byrokraattiseksi, mitä se toki toisaalta ainakin välillä on. Tosin tällä hetkellä tapahtuu sangen paljon politiikan kentällä. Poliittisen vaikuttamisen yksi parhaista puolista on se, että sillä voidaan vaikuttaa laajasti yhteiskunnassa.

Kuntavaalikampanjoiden aika on tulossa (vaalit keväällä 2017) ja toivoisinkin monen edes miettivän, että mitä vaaleihin liittyvää ehtisi tekemään. Sosiaalisen mediassa tykkääminen, sivujen jako Facebookissa, kampanjan kehittely, esitteiden jako, vaalitelttailussa auttaminen – siinä keinoja auttaa. Oikeasti Facebook – sivusta tykkääminenkin on jo iso ele välittää.

Talvijuurekas, ryteikköjen samettijalkainen kaunotar

Esittelen seuraavaksi Suomessa kenties heikoimmin tunnetun ruokasienen, joka on kuitenkin maailmalla hyvin arvostettu. Tämä sieni on talvijuurekas, japanilaisittain enokitake.

Talvijuurekasta myydään myös kaupoissa, tosin kauppatuotteena se näyttää valkoiselta ja hontelolta, sillä se on kasvatettu. Luonnossa se on aivan erinäköinen, keltalakkinen ja tummajalkainen kaunotar. Se päällimmäinen syy siihen, miksei talvijuurekasta arvosteta Suomessa, lienee sen kasvaminen ryteiköissä. Yleensa sen siis löytää erilaisista pajutiheiköistä. Harva näitä etenkin kaupunkiluontoa rikastuttavia paikkoja osaa katsoa arvostavalla silmällä ja tutkailla niitä. Oikeasti ryteiköt ovat monen muunkin lajin turvapaikkoja, etenkin kostean pienilmaston ja korkeahkon lahopuun määrän takia.

Talvijuurekkaan mielielinympäristöä.

Talvijuurekas on sangen satoisa laji, tänäkin vuonna sitä näkyy, eikä enokitakea yleensä tarvitse mennä metsästämään kovin kauas. Talvijuurekkaan satokausi on lisäksi poikkeuksellisen myöhään, parhaimmillaan juuri nyt, joten ryteikköihin kannattaa mennä, vaikkei siellä muuta syötävää välttämättä olisikaan. Ruokasienenä talvijuurekas on maultaan omasta mielestäni ainakin kohtalainen.

Mielenkiintoinen talvijuurekas (Flammulina sp.) on myös tutkimusmielessä. Hiljattain siitä on erotettu useita eri lajeja, eikä ole vielä varmaa, miten yleisiä eri talvijuurekaslajit ovat Suomessa, tai ylipäätään, mitä lajeja edes kasvaa meillä. Lue lisää: https://kertomuksiaelamasta.wordpress.com/2014/12/24/talvisten-sienten-mystiikkaa/ ja https://hyyfi.wordpress.com/2014/01/03/hahhaaaahaarakkaat/ .

P.S. Tämänhetkinen näkemys on, että meillä kasvaisi ainakin F. elastica, F. fennae ja F. populicola.

Talvijuurekkaan tuntomerkkejä on keltainen limaisehko lakki ja tumma samettinen jalka.