Vielä, kun etenkin pienillä metsälammilla Hämeessä on mahdollisuus mennä pilkille, niin kannattaa vielä pilkkiä.Pilkkimällähän voi saada hyvin erilaisia kaloja: mateita, ahvenkaloja, joitain särjensukuisia, lohikaloja, haukea sekä omaksi yllätyksekseni ankeriasta. Olen itse viime aikoina kalastanut ahventa Lopen Kaarjtävellä. Tällä järvellä olen ilokseni huomannut ahventen keskikoon kasvun, mikä johtuu osin hoitokalastuksesta. Tosin tuonkin hoitomuodon vaikutus voi jäädä sangen lyhyeksi, ellei sitä toisteta. Onneksi Kaartjärvellä on toimiva suojeluyhdistys.
Olen kalastanut muutamana viikonloppuna ahventa Kaartjärvellä keskikoon oranssinpunaisella morrilla 0,14 mm kirkkaalla sekä 0,22 mm punaisella siimalla. Morri on nimenomaan keväällä äärimmäisen hyvä. Syöttinä minulla on ollut kärpäsentoukka. Morrin olen laskenut pohjaan, pomputellut sillä, tehnyt muutaman ison vedon, sen jälkeen väristellyt morria pienillä liikkeillä. Olen vaihtanut reikää, jos ei mitään liikettä ole, niin 5-10 minuutissa. Ainakin yhtä olennaista kuin pilkin valinta ja sen liikuttaminen on pilkkipaikan teko sekä paikanlukutaito.
Olen lapioinut parin neliömetrin kokoisen lumettoman alueen reiän ympärille ja välillä huomannut, että näiden reikien alle on muutamassa tunnissa kerääntynyt ahvenia. Syy kerääntymiseen voinee olla se, että valoisa kohta houkuttelee kaloja, sillä muualla on vähemmän valoa. Voisiko myös kalojen syömät ravintoeläimet tulla valoisampaan paikkaan tai lisääkö jo noin pieni hetki kasviplanktonin kasvua ja tämä kasviplankton houkutella sitten korkeammalla ravintoketjussa olevia eliöitä? Tietenkin on oleellista myös tehdä avanto suoraan. Pilkkipaikan valinta tulee aina aloittaa paikanluvulla, mikäli kuvittelee hyviä saaliita saavan. Onko alueella karikoita, kasvillisuusrantoja, pakkoja tai muuta vaihtelua. Pohjanmuotojen hahmottaminen eli äkilliset matalat tai syvänteet ovat helppo löytää kaiulla, mutta se onnistuu myös useita reikiä tekemällä ja syvyydet katselemalla. Mittaamalla siis siiman määrän, millä pilkki tavoittaa pohjan. Ahvenet liikkuvat keväällä rannemmas, joten syvänteiden reunat melko matalassa ovat sangen hyviä.
Muiden seuraileminen tuntemattomalla pilkkipaikalla on järkevä tapa. Vanhoja reikiä kannattaa käydä pilkkimässä sekä tutkia, missä päin verkkoja on. Usein verkot ovat jonkun kokeneen kalastajan tietämällä hyvällä saalispaikalla. Tietenkään ihan viereen ei kannata porata, mutta lähelle. Pienikin avannon paikan vaihdos voi olla yllättävän suuri vaikutus kalastukseen.
Nyt, kun kevät on tullut yllättävän aikaisin, kannattaa olla erittäin tarkka jäiden kestävyyden suhteen.
Retkikertomuksia, psykologiaa, luonnonsuojelua, yhteiskunnallista vaikuttamista sekä lajistoharrastusta. Elämäntapana olla yhtä luonnon kanssa. 